Yläkemijoen Kylämarkkinat 2014 oli yleisömenestys

Haitari soi ja laulu raikaa, muikut tirisevät suurella pannulla, kahvin ja räiskäleiden tuoksu houkuttelee väkeä. Tunnelmaa on, kuten markkinoilla kuuluukin. Hyväntuulisia ihmisiä hyörii alueella tutkien lukuisien myyjien runsaita valikoimia, tuttuja tavaten, ja haitarin soidessa laulujen sanoja tapaillen.

Ylä-Kemijoen Kylät ry järjesti ensimmäiset Kylämarkkinat, paikkana Auttin Kyläkartanon vehreä ja viihtyisä piha-alue. Avauspuheessaan Irma Komulainen korosti pienten kylien ja niiden asukkaiden sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä. Tämä on välttämätön kylien säilymisen edellytys. Kylämarkkinat ovatkin hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä.

Paikallinen metsästysseura oli tuonut markkinoille pönttösorvin ja peräkärryllisen aihioita. Yleisön kiinnostus näkyi, ja kaikki aihiot sorvattiin pöntöiksi. Kelpaa lintujen keväällä palata ja laittaa pesä uuteen kotiin. Luonto oli muutenkin vahvasti esillä; metsästyksen ja kalastuksen esittelyn lisäksi Kukkatila Onnenlehdon Liisa Härkönen opasti kukkien sidontaa. Myyntipöydillä oli taidokkaiden puutöiden lisäksi tarjolla yrtti-, ruusunjuuri-, mehiläis- ja ravintovalmistetuotteita. Jokivarren monitaitoiset harrastajat olivat tuoneet näytteille ja myyntiin taulujaan, posliinimaalaustöitään, huovutus- ym. käsitöitä sekä monenlaisia käyttö- ja lahjatavaroita.

Helteistä huolimatta leipojatkin olivat ahkeroineet, ja villatuotteiden tekijät vakuuttivat, että kyllä se talvikin taas tulee.

Kampanisukilpailu keräsi runsaan osallistujajoukon. Arvovaltainen viisijäseninen raati maisteli ja arvioi mielestään parhaan. Vuoden 2014 voittajaksi nousi auttilainen Maija-Leena Puro, jonka kampanisut todettiin maukkaimmiksi. Kaikki osallistujat saivat ääniä, joten jokainen oli mahdollinen mestariehdokas. Ylisuuren limpun painoa arvioitiin Marttojen pöydässä. Voittaja erehtyi vain seitsemän grammaa.

Sukanheittokilpailun osanottajat saivat todeta, että sukka ei kovin kauas lennä. Heittotekniikkakin on hyvin erilainen kuin muissa lajeissa. Mittamiehet olivat tyytyväisiä, kun heittovälineenä oli sukka eikä keihäs. Naisten sarja paras heitti 13 ja miesten melkein 16 metriä. Lapsetkin nakkasivat yli kahdeksan metriä.

Tikkakisassa voittaja keräsi suhteellisen pienellä (28) tuloksella sievoisen potin.

Lassi-poni oli ehdoton yleisön suosikki. Kasvomaalauskojulta kiiruhtaneet lapset suorastaan jonottivat päästäkseen talutuskierrokselle. Jos taukoa tuli, Lassi-poni markkinoi itseään kuuluvalla hirnahtelulla, ja kohta taas jono kasvoi.

Yhteislaulussa laulettiin että: linja-autossa ompi tunnelmaa, niin oli Kylämarkkinoillakin.

Avajaispuhe

Kylämarkkinoiden 2014 avauspuheenvuoron piti Irma Komulainen

Rovaniemen kaupungissa, itäisellä puolella,
ompi meillä kylää monta,
kylää aivan verratonta
Vanhimmat ovat Autti ja Viiri, muinoin jo sana kiiri:
Tänne onkin hyvä tulla: löytyy riistaa metsien sekä kalavesien
Pellot kasvoi, karja varttui,
luonnosta antimet karttui
Nyt on meillä toinen aika, ilmassa leijuu EU-taika
Direktiivit meitä määrää, emännät isoissa navetoissa häärää.
Suurta on ja tehokasta – liekö silti mielekästä!
Ruoka tulee mistä sattuu, pitkin poikin maailmaa
Mutta kohta aidon tarve taasen herää;
voikukat, horsmat, nokkoset, kerää
kohta juostaan luomun perään;
hauki, ahven, kotikalat ovat jälleen herkkupalat,
porosta nyt puhumattakaan

Jokivarren maisemat
pysähdyttää matkaajat
Meiltä löytyy luontokohteet,
polut, vaarat, vesistöt kulkijoita kutsuvat
Auttiköngäs kuohuineen hiljaiseksi saapi mielen,
luonnon voima sulkee kielen
Meiltä löytyy hiljaisuutta,
mutta myöskin aikaa uutta
elää nettiajassa niin kuin missä tahansa
Kaupat toimii, posti kulkee,
baarit myöhään ovet sulkee
Mikset tulis meille päin? Saisit uutta virtaa näin
Kylissä on suurta taikaa
elää täyttä nykyaikaa
On vanhaa, on uutta – siitä tehdään tulevaisuutta

Miten voimme säilyttää tuon runosuonesta sykkineen kylien taikavoiman ja pitää kylämme elävinä ja toimivina?
Vastaukseni on: yhteistyöllä. Nämä markkinat ovat esimerkki yhteistyöstä. Markkinoiden pääjärjestäjä, Yläkemijoen Kylät ry, kattaa laajasti jokivarren. Auttin Kyläkartanon yrittäjät ovat luovuttaneet piha-alueensa markkinoiden käyttöön.
Kylissä väki vähenee kaiken aikaa. On entistä välttämättömämpää, että kylien eri seurat, yhteisöt, yrittäjät ja muut toimijat ovat valmiita joustavaan yhteistoimintaan. Yläkemijoella toimii paljon yhdistyksiä; on kylätoimintaa, metsästys- ja kalastusseuraa, on marttoja, nuorisoseuraa, urheiluseuraa, maamiesseuraa, ja vaikka mitä. Yhteistyö kylän seurojen kesken tuo monenlaista hyötyä ja vaikutusta. Jollakin on yhdenlaista mahdollisuutta, toisella toisenlaista. Myös seurakunta on ollut jo pitkään erinomainen yhteistyökumppani.

Suuri mahdollisuus on kylien kesken tehtävä yhteistyö. Kauan sitä on jo osattu tehdä, mutta sitä voisi enemmänkin soveltaa myös tämän päivän tarpeisiin.
Aikoinaan oli loistava esimerkki kylien yhteistyöstä, kun Auttin hautausmaa rakennettiin talkoilla. Koska seurakunta ei pitänyt tarpeellisena koko hautausmaata, Auttin, Juotasniemen ja Pikkukylän isännät päättivät, että mehän tehdään itse. Siinä työssä ovat olleet mukana kaikenikäiset, koulultakin menivät oppilasryhmät vuorollaan talkoisiin. Ja nuotiolla sai paistaa nauriita, sitä mummot ovat erityisesti lapsuusmuistoina kertoneet. Se tapahtui vuosina 1937-1938, jolloin ei vielä tunnettu kyliä nykyisiltä nimiltään Juotas tai Pirttikoski.
Komean hautausmaan tekivätkin, on mallia nykypolvellekin.
Toinen esimerkki entisajan aktiivisesta yhteistoiminnasta on Auttin, Pikkukylän ja Juujärven välinen. Se painottui eniten nuorisoseurojen monipuoliseen vapaa-ajan harrastustoimintaan. Oli näytelmiä, iltamia, urheilu- ja hiihtokilpailuja. Juujärvi tuntui oleva ihan lähellä. Helpostihan sinne käveli tai mentiin romanttisesti veneellä.

Monenlaista talkoilua ja muuta yhteistyötä on kaiken aikaa eri kylillä tehty, nykyvuosinakin. Esimerkkeinä vaikkapa kylätalot, ampumarata, uimarannat, laavut, Vanttausjärven muikkufestivaalit, Juuret Suomessa -juhlat ym.

Nämä markkinat sopivat kaikkien kylien yhteiseksi tapahtumaksi.

Auttin lähialueella on viime vuosina leikkimielisesti toimintanimenä käytetty kylien nimistä synnytettyä sanaa AUPAJUPIJUU. (Autti, Pajulampi, Juotas, Pirttikoski, Juujärvi). Se on hyvä yhteistoiminta-alue, kunhan ehditään.
Samaan tapaan voisivat muut viisi kylää olla PEVATEVAVII. ( Pekkala, Vanttausjärvi, Tennilä, Vanttauskoski, Viiri). Siitä vaan suunnittelemaan!
Voitais huvikseen käyttää tämmöisiä salanimiä.
Saisivat kaupungintalolla ihmetellä, että mitähän ne taas siellä Yläkemijoella…

Tervetuloa markkinoille!

Vuoden 2014 kylä oli Autti

Kylä sijaitsee n. 80 km:n päässä Rovaniemeltä ja n. 60 km:n päässä Posion ja Kemijärven keskustoista. Auttin nimi on alkujaan saamen kieltä ja tarkoittaa ”syvää rotkoa”, kylä on siis saanut nimensä rotkolaakson mukaan, kuten Auttijoki, Auttijärvi ja Auttiköngäs.

Kylämaisemaa hallitsevat ympäröivät vaarat sekä läpivirtaava Kemijoki Jyrhämä lahtineen, jossa on upea tulistelupaikka Juhonkolo laavuineen.

Kun haluat aistia menneisyyden vuosikymmenten lappilaiskylän tunnelman, kulje Auttin kyläraittia. Soratien rahinaan sekoittuvat ”äänet menneisyydestä; karjakellot, lasten nauru ja kosken kohina.” Rauhaa ja hiljaisuutta riittää, sitä voisi ruveta myymään ”kilokaupalla” halukkaille.

Entinen kyläkoulu toimii nykyisin kyläläisten ja järjestöjen harrastustoiminnan keskuksena. Oman toiminnan lisäksi tiloissa on kirjaston palvelut sekä punttisali. Koulun tiloja vuokrataan yksityiseen käyttöön tilaisuuksien järjestämiseen.

Ympäröivässä maastossa kiemurtelevat valaistu latu ja moottorikelkkaurat. Vanhoja perinteitä ja komeaa maisemaa hyödynnetään matkailun kehittämisessä ja kylän luonteelle ominaisia elinkeinoja ovatkin palvelu- ja matkailualan yrittäminen.

Seurat ja eri yhdistykset toimivat aktiivisesti mukana kehittämistyössä sekä virkistystoiminnassa. Kylän ympäristössä on runsaasti vapaa-ajan asutusta, joka vilkastuttaa kylänraittia.

Vuoden 2015 kylä oli Juotasniemi

Kesällä 2015 Yläkemijoen kylistä esittelyvuorossa oli Juotasniemi.

Juotasniemen kylä on maalaismaisemaa parhaimmillaan; talot sijaitsevat nauhana Kemijoen varrella, josta avautuu upeat jokinäkymät. Matkaa Rovaniemen keskustasta kylälle on n. 60 km.

Ennen voimalaitosten rakentamista, kylän kohdalla oli joessa vaikeakulkuinen koski, jossa oli kapea kulkureitti eli juotti. Tästä kylä lienee saanut nimensäkin.

Ulkoiluun on mahtavat mahdollisuudet, onhan Ounasvaaraakin korkeampi Kivalo ihan kylän kupeessa. Joen kahta puolen näkymät ovat silmää hiveleviä jyrkkine törmineen ja vaaramaisemineen. Kylältä on vain puolen tunnin ajomatka Korouomaan ja tunnin Ranuan eläinpuistoon.

Kylän alueella on noin kuusikymmentä kesäasuntoa, joiden pääasialliset haltijat ovat kylältä jossain vaiheessa pois muuttaneita. Kesä tuo heidät takaisin ja kylän elämä vilkastuu.

Maa-, metsä- ja porotalous, puunjalostus sekä osuuskuntatoiminta lyövät oman leimansa kylän elinkeinoelämään. Keihäskarnevaalit heinäkuussa on kylän perinteinen kesätapahtuma, jossa väkeä liikkuu aina vauvasta vaariin. Kesäisin voi tutustua Juotaksen kylämuseossa viime vuosituhannelta peräisin oleviin kodin esineisiin.

Vuoden 2016 kylä oli Pajulampi

Pajulammen kylä sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä sekä Kuusamosta, lisäksi Posiolle on vain puolen tunnin ajomatka. Kylän lähellä olevan Auttikönkään retkeilykohteen vierailijoille Pajulampi on tullut tutuksi.

Pajulammen kylän tarina on kappale suomalaisen asutustoiminnan historiaa. Asukkaita Pajulammelle on tullut Suomineidon joka sopesta. Eläminen aloitettiin rakentamalla valtion tuella ”tulitikkupuntti”, pieni neliseinäinen mökki. Toimeentulo hankittiin  ”ryskätöillä”, jossa suurperheiden päät viettivät pitkiä aikoja savotoissa ja uitoissa.

Tämän päivän Pajulammen kyläkuvaa leimaa karjatalous. Kylän tilat ovat suhteellisen suuria maitotiloja.

Pajulammen viljelijät ovat nuoria lapsiperheitä, joilta löytyy tulevaisuudenuskoa. Se on voimavara, jota täällä Lapissa tarvitaan.

Niin kuin muissakin kylissä myös Pajulammella on paljon vapaa-ajan asutusta, joka tuo varsinkin kesäaikaan lisää liikettä kyläraitille.

Seuratoiminta on vireää ja paljolti yhteistä lähikylien kanssa.

Vuoden 2017 kylä oli Pekkala

Tekstiä päivitetään.

Vuoden 2018 kylä oli Pirttikoski

Tekstiä päivitetään.

Vuoden 2019 kylä oli Tennilä

Tekstiä päivitetään.